Katsaus – Lämpöpumput haastavat kaukolämpöä ja sähkölämmitystä

Kirjoittanut: Matias Pönniö 7.11.2017 11:15

Tässä katsauksessa käsitellään lämpöpumppuihin liittyviä yritysjärjestelyjä ja niiden päämotiiveja sekä esitetään näkemyksemme rakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen toimialan kehityksestä ja mahdollisuuksista.

Maailmanlaajuisesti rakennusten energiankulutuksesta noin puolet koostuu tilojen ja käyttöveden lämmityksestä.[1] Euroopan Unionissa tilojen ja käyttöveden lämmitys vastaa lähes 79 prosentista kotitalouksien energian loppukäytöstä.[2] Tilojen jäähdytyksen vastaava luku on 0,5 %, mutta sen arvioidaan kasvavan nopeasti.[3] Erityisesti kesäkuukausina viilennyksen tarve kasvaa. Euroopassa ja Suomessa tilojen viilennyksen kysyntää nostavat myös elintaso-, mukavuussyyt sekä esim. nollaenergia- ja passiivitalot. Kehittyvät taloudet tulevat kuitenkin tulevina vuosina vastaamaan suurimmasta osasta rakennusten tilojen viilennyksen kysynnän kasvusta niiden sijaitessa pääosin lämpimillä ja kosteilla ilmastoalueilla. Lisäksi, väestön- ja keskimääräisten tulotasojen kasvun ajamina 85 % talojen uudisrakentamisen lattiapinta-alan kasvusta vuoteen 2050 saakka arvioidaan toteutuvan kehittyvissä talouksissa.

Yleisesti ottaen mitä kylmempiin olosuhteisiin päästään sen suuremmaksi lämmityksen osuus rakennusten energiankulutuksesta kasvaa. Suomessa asumisen energiankulutuksesta 66 % kohdistui asuinrakennusten tilojen-, 16 % käyttöveden- ja 5 % saunojen lämmitykseen vuonna 2015.[4] Kokonaisuutena rakennusten ja teollisuuden lämmitys- ja jäähdytystarpeet kattavat puolet koko EU:n energiankulutuksesta.[5] Suomessa rakennusten lämmityksen osuus energian loppukäytöstä on hieman yli neljännes.

Kuvio – Energian loppukäyttö sektoreittain Suomessa vuonna 2016 (Energian hankinta ja kulutus, Tilastokeskus)

Nykyisen rakennuskannan asuinrakennusten pääasiallisesti käytetyistä lämmönlähteistä Suomessa yleisimpiä ovat kaukolämpö, suora sähkö, sekä öljy, kaasu, puu ja turve erityisesti erillisissä pientaloissa. Kaukolämpö on asuinkerrostaloissa sekä rivi- ja ketjutaloissa yleisin lämmönlähde. Kokonaisuutena asuinkäytössä olevien rakennusten määrän sijasta lämmönlähteiden osuuksia on tarkoituksenmukaisempaa tarkastella asuntokunnittain (kotitalouksittain).[6] Osuudet vääristyvät, mikäli asuinkerrostalolle ja erilliselle pientalolle annetaan sama painoarvo. Vaihtoehtoisesti voidaan tarkastella pääasiallisten lämmitysaineiden osuuksia asuinrakennustyypin mukaan erikseen tai lämmitysaineiden %-osuutta energiankulutuksesta.

Kuvio – Asuntokunnat (kotitaloudet) Suomessa pääasiallisesti käytetyn lämmitysaineen mukaan vuonna 2015, % (Tilastokeskus)

Asuntokunnissa yleisin pääasiallinen lämmönlähde on kaukolämpö lähes 50 prosentin osuudella. Suoran sähkön osuus on hieman alle neljännes. Loppuosa koostuu öljystä, puusta sekä muista lämmitysaineista. Pelkästään asuinkerrostaloja tarkastellessa kaukolämmön osuus nousee lähes 80 prosenttiin rakennuksista.

Kuvio – Asuinkerrostalot Suomessa pääasiallisesti käytetyn lämmitysaineen mukaan vuonna 2016, %-osuus rakennusten määrästä (Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus)

Rivi- ja ketjutaloissa kaukolämmön osuus on edelleen suurin, 45 %. Erillisiin pientaloihin siirryttäessä sen osuus pienenee huomattavasti 5,6 prosenttiin. Suoran sähkölämmityksen osuus rakennuksista kasvaa merkittävästi sekä rivi- ja ketjutaloissa, että erillisissä pientaloissa, jossa se on yleisin pääasiallinen lämmönlähde. Myös puun ja turpeen osuus korostuu erillisissä pientaloissa sekä maalämmön osuus nousee. Uudiskohteissa maalämmön osuus on ollut kovassa kasvussa viime vuosina (ks. jäljempänä). Öljyn ja kaasun osuus nousee kategorioiden välillä noin seitsemäsosasta viidesosaan.

Kuvio – Rivi- ja ketjutalot Suomessa pääasiallisesti käytetyn lämmitysaineen mukaan vuonna 2016, %-osuus rakennusten määrästä (Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus)

Kuvio – Erilliset pientalot Suomessa pääasiallisesti käytetyn lämmitysaineen mukaan vuonna 2016, %-osuus rakennusten määrästä (Rakennukset ja kesämökit, Tilastokeskus)

Ottaen huomioon kaupungistumisen megatrendi, kaukolämmön suosio asuinkerrostaloissa ja kerrostalojen suuri osuus kasvukeskusten uudiskohteista tulee kaukolämmön merkitys lähivuosina edelleen olemaan suuri asuinrakennusten lämmönlähteenä Suomessa.[7] Energiateollisuuden esittämän VTT:n arvion mukaan vuoteen 2025 saakka yli 50 % kaikista uudisrakennuksista Suomessa odotetaan lämpiävän kaukolämmöllä. Lämpöpumput voidaan nähdä haastajana, erityisesti mikäli ne yleistyvät kerrostaloissa sekä rivi- ja ketjutaloissa. Alla olevassa kuvaajassa on huomioitava, ettei siinä näy ilma-, ilma-/vesi- sekä poistoilmalämpöpumppuja.

Kuvio – Lämmitystapojen markkinaosuudet uudisrakennuksissa, kaikki rakennukset, % (Kaukolämpö 2016, Energiateollisuus)

Myös EU-tasolla kaukolämpö ja -jäähdytys nähdään tärkeänä osana talousalueen tulevaisuutta. Helmikuussa 2016 Euroopan Komissio julkaisi sen ensimmäisen lämmitystä ja jäähdytystä koskevan strategiapaperinsa, joka linkittyy laajemmin rakennusten energiansäästöön ja energiatehokkuuteen sekä EU:n 2020, 2030 ja 2050 pitkän aikavälin energiastrategioihin.[8] Tavoitteisiin lukeutuvat EU:n energiaomavaraisuuden edistäminen (tuontienergiasta riippuvuuden vähentäminen), kotitalouksien ja yrityksien energiankäytön kustannusten pienentäminen sekä kasvihuonepäästöjen hillitseminen mm. kasvattamalla uusiutuvien energialähteiden osuutta loppukulutuksesta.

Suurin osa EU:n rakennuskannasta koostuu ennen energiatehokkuussääntelyä rakennetuista kohteista ja näistä arviolta yli kaksi kolmasosaa tulee säilymään käytössä vuoteen 2050 saakka.[9] Euroopassa suurta osaa rakennuksista lämmitetään kiinteistökohtaisesti maakaasulla ja fossiilisilla polttoaineilla käyttäen energiatehokkuudeltaan kehnoja öljy-, kivihiili- ja maakaasukattiloita – EU:n rakennuskannasta arviolta puolessa käytetään ennen 1992 asennettuja ja alle 60 %:in hyötysuhteen omaavia kiinteistökohtaisia lämmityskattiloita. Suuri osa rakennusten energiansäästön potentiaalista EU:ssa on nykyisen rakennuskannan ja niiden lämmitysjärjestelmien uudistamisessa, korjauksessa, jälkiasennuksissa. Tämä pätee myös osaltaan Suomeen, joskin esim. tehottomia kiinteistökohtaisia öljy-, kivihiili- ja maakaasukattiloita on moniin muihin Euroopan maihin laajemmin korvattu energiatehokkaammilla lämmitysratkaisuilla.

Kuvio – Lämmitykseen ja jäähdytykseen käytetty lopullinen lämmönlähde EU-maissa vuonna 2012 (Euroopan Komissio 2016)

Vuonna 2012 kaukolämmön osuus EU:n lämmityksen energiankulutuksesta oli 9 %. Maakaasun, hiilen ja biomassan osuudet olivat 40, 29 ja 16 % vastaavasti. Kaukolämmön nähdään tarjoavan joustavuutta energiajärjestelmään lämpöenergian edullisen varastoinnin ansiosta, esimerkiksi vesitankkeihin tai maanalaisesti. Myös sähkön ja lämmön yhteistuotannon (CHP, combined heat and power) laajemman hyödyntämisen potentiaalia korostetaan. Kaukolämpöön voidaan integroida uusiutuvaan energiaan pohjautuvaa sähköä (lämpöpumppujen avulla, ns. hybridijärjestelminä[10]), maa- ja aurinkolämpöenergiaa, hukkalämpöä ja (yhdyskunta)jätteestä syntyvää (lämpö)energiaa. Kaukolämmön ja siihen liittyvien ratkaisujen laajemman hyödyntämisen ongelmana nähdään kuitenkin erityisesti monimutkainen sääntely ja esteet potentiaalin hyödyntämisessä.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kaukolämmöllä on pitkät perinteet. Kaukolämmön yhtenä ongelmana voidaan kuitenkin nähdä sen tiivis kytkös julkiseen sektoriin, kuntiin ja kaupunkeihin, sekä tätä kautta (vero)politiikkaan ja sen kuluttajahintavaikutuksiin. Kaukolämpöä käytetään verotuksen välineenä. Esim. EU:n havainnollistaman uusiutuvien energialähteiden ml. lämpöpumppujen kytkeminen kaukolämmön rinnalle ns. hybridijärjestelminä on selkeä mahdollisuus, joka kuitenkin kaukolämmön kulutusta pienentäen uhkaa kaukolämpöyhtiöiden ja julkisten sektorin tuottoja. Myös Yle uutisoi hiljattain aiheeseen liittyen.[11] Artikkelissa esitetään, että lämpöpumppujen yleistymistä ja hybridijärjestelmien (jälki)asennuksia kaukolämmön rinnalle on saatettu kunnissa jarruttaa erinäisin toimenpitein, esim. tariffipolitiikalla.

Kaukolämmön sekä suoran sähkölämmityksen haastajana Suomessa voidaan yhä enenevissä määrin nähdä lämpöpumput, erityisesti mikäli ne yleistyvät kerrostaloissa sekä rivi- ja ketjutaloissa. Uusissa pientaloissa niiden asema on korostunut merkittävästi viime vuosina. Lisäksi suurissa toimitilarakennuksissa kuten kauppa- ja logistiikkakeskuksissa lämpöpumppujen merkitys on kasvussa. Esimerkiksi Euroopan johtaviin lämpöpumppuvalmistajiin lukeutuva NIBE näkee toimitilamarkkinan yhä tärkeämpänä osana sen kasvustrategiaa.[12] Tarkastellessa lämmitystapojen markkinaosuuksia kaikissa uudisrakennuksissa on suora sähkölämmitys kärsinyt eniten ja ollut selkeässä laskusuunnassa vuoden 2010 jälkeen.

Lämpöpumppuja on Suomessa noin 800 000 kappaletta[13] Eri lämpöpumpputyypeistä kappalemääräisesti suurin markkinaosuus on ilmalämpöpumpuilla ja euromääräisesti maalämpöpumpuilla.

Kuvio – Myydyt lämpöpumput yhteensä, kpl (Suomen lämpöpumppuyhdistys ry, SULPU)

Valmistuneissa uusissa pientaloissa maalämpöpumppujen osuus on ollut useamman vuoden kasvussa.[14] Vuonna 2015 maalämpö ohitti 37,5 %:in osuudella sähkön (33,5 %) yleisimpänä uusien pientalojen lämmönlähteenä Suomessa. Sähkön osuus on vastaavasti laskenut muiden lämmitysmuotojen osuuksien säilyessä jokseenkin tasaisina edellisvuosien aikana.

Kuvio – Lämmönlähteiden suhteelliset osuudet uusissa erillisissä pientaloissa Suomessa vuosina 1995-2015 (Rakennus ja asuntotuotanto, Tilastokeskus)

Kaikki rakennukset huomioiden maalämmön markkinaosuus on uudiskohteissa ollut lievässä laskussa viime vuosina. Maalämpö on vielä tällä hetkellä harvinaista kerrostaloissa. Tämä ei kuitenkaan anna täydellistä kuvaa lämpöpumppujen kehityksestä kokonaisuutena. Vuonna 2016 kaikkien muiden tyyppisten lämpöpumppujen kuin maalämmön (MLP, -8 %) toimitukset kasvoivat kappalemääräisesti; ilma-vesilämpöpumput (UVLP, +37 %), ilmalämpöpumput (ILP, +2 %), poistoilmalämpöpumput (PILP, +25 %). Kokonaisuutena lämpöpumppuja toimitettiin noin 2 % edellisvuotta enemmän, 60 163 vs. 58 725. Loppukäyttäjien investoinnit lämpöpumppuihin nousivat hieman edellisvuodesta noin 350 miljoonaan euroon (investoinneista puuttuvat teollisuuden ja isojen kiinteistöjen lämpöpumput sekä oheistoimintojen kuten suunnittelun, rakennuttamisen, valvonnan, huollon jne. kustannukset).

Kuvio – Käyttöön otetut lämpöpumput vuosittain 1996-2016, kpl (Suomen lämpöpumppuyhdistys ry, SULPU)

Kuvio – Loppukäyttäjien lämpöpumppuinvestoinnit 1996-2016, milj. euroa (Suomen lämpöpumppuyhdistys ry, SULPU)

Lämpöpumppujen myynti vaikuttaa kiihtyneen alkuvuodesta. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä lämpöpumppuja myytiin 9 000 kappaletta.[15] Näistä maalämpöpumppuja oli 1 500 (+6 %), ilma-vesilämpöpumppuja 800 (+61 %), poistoilmalämpöpumppuja 700 (+52 %) ja ilmalämpöpumppuja 6 000 (-4 %). Ilma-vesilämpöpumput ovat olleet kovassa kasvussa. Huomionarvoista on myös, että SULPU:n mukaan maalämpöpumpuissa suurin kasvu oli rivi- ja kerrostalokokoluokan pumpuissa, joka haastaa öljy-, sähkö- ja kaukolämpöä.

Maailmanlaajuisesti lämpöpumppumarkkinan odotetaan kasvavan nopeasti, keskimäärin noin 10 % vuosittain vuoteen 2020 saakka.[16] Lämpöpumppuja voidaan hyödyntää viilennyksessä, joka lisää niiden kysyntää maailmalla. Kasvun ajurina toimii etenkin ilma-vesilämpöpumput tulevien vuosien aikana, mutta myös maalämpöpumpuille ennustetaan reipasta kysynnän kasvua. Lämpöpumppujen pitkäaikaisena kasvuajurina toimivat energiansäästö, ympäristöystävällisyys ja kehitys kohti uusiutuvien energialähteiden laajempaa hyödyntämistä energiantuotannossa. Ottaen huomioon, että EU:n pitkän aikavälin strategioiden tärkeimpiin tavoitteisiin lukeutuvat uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattaminen energian kokonaiskäytöstä sekä kasvihuonepäästöjen hillitseminen ja energiatehokkuuden parantaminen lämpöpumppujen merkitys kasvanee edelleen lähivuosina.

Lämpöpumppujen valmistuksen yrityskaupat

Pelkästään lämpöpumppuihin keskittyneitä suuryrityksiä on niukalti. Alan suurimmat yritykset toimivat useimmiten talotekniikan eri osa-alueilla mukaan lukien lämmitys, ilmanvaihto ja ilmastointi (HVAC), joka on kokonaisuutena hyvin suuri markkina (ks. aiempi katsauksemme aiheesta). Esimerkkejä ovat Bosch, Carrier, CIAT, CTC, Daikin, Danfoss, Fujitsu, Hitachi, Panasonic, Mitsubishi, Samsung, Trane ja Bryant (UTC). Useimmiten tuotevalikoimiin lukeutuvat lisäksi kattilat ja varaajat sekä muita lähienergiatuotteita kuten aurinkokennot.

Euroopan johtaviin lämpöpumppuihin keskittyneisiin yrityksiin lukeutuvalla NIBE:llä noin 60 % liikevaihdosta muodostuu Climate Solutions segmentistä, jossa lämpöpumput ovat keskiössä. Viime vuosina NIBE on toteuttanut yritysostoja tiheään ja laajentanut toimintaansa niiden myötä esim. Pohjois-Amerikassa ostamalla Climate Control Groupin, Waterfurnacen ja Enertech Globalin. Euroopassa yritys toimii jo hyvin laajalti, joskin se on vahvistanut asemiaan ostamalla Enertech Groupin Euroopan liiketoimintoja. Viimeisen viiden vuoden aikana NIBE on toteuttanut yhteensä 17 yrityskauppaa, joista käytännössä kaikki liittyvät lämmitykseen ja jäähdytykseen. Vuonna 2015 yritys nosti omistuksensa suomalaisessa lämminvesivaraajien valmistaja Akvaterm Oy:ssä seitsemästäkymmenestä sataan prosenttiin. Alkuvuodesta Akvaterm fuusioitiin Kaukora Oy:hyn, jonka NIBE omistaa sataprosenttisesti. Kaukora valmistaa Jäspi ja Jämö tuotemerkkien alla ilma-vesi- ja maalämpöpumppuja. Lämpöpumppuja löytyy myös kahdelta muulta suurelta ruotsalaistoimijalta, Systemairilta ja Swegonilta, joskin kummankaan pääfokus ei ole lämpöpumpuissa. Maailmanlaajuisesti lämpöpumppujen valmistuksen toimiala on fragmentoitunut, joten yritysjärjestelyjä voidaan odottaa myös jatkossa.

Kuvio – Lämpöpumppujen valmistukseen liittyviä yrityskauppoja (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista

Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta yrityskauppa- tai arvonkasvupalveluihin tällä tai jollakin toisella toimialalla niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.

[1] International Energy Agency (IEA): Energy Efficiency Market Report 2016

[2] Eurostat: Energy consumption in households

[3] Ks. esim., Jakubcionis, M., & Carlsson, J. (2017). Estimation of European Union residential sector space cooling potential. Energy Policy, 101, 225-235.

[4] Tilastokeskus: Energian hankinta ja kulutus

[5] Euroopan Komissio: https://ec.europa.eu/energy/en/topics/energy-efficiency/heating-and-cooling

[6] Tilastokeskus: Asuntokunta, http://www.stat.fi/meta/kas/asuntokunta.html. Kotitalous, http://www.stat.fi/meta/kas/kotitalous.html.

[7] Energiateollisuus: Energiavuosi 2016 – Kaukolämpö

[8] Euroopan Komissio: https://ec.europa.eu/energy/en/news/commission-launches-plans-curb-energy-use-heating-and-cooling

[9] Euroopan Komissio: Review of the Energy Performance of Buildings Directive, including the

’Smart Financing for Smart Buildings’ initiative

[10] Ks. esim. Rämä, M.,Niemi, R.,Similä, L., 2015. Poistoilmalämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä, VTT,

asikasraportti p.4. Suomen lämpöpumppuyhdistys ry (SULPU), Jussi Hirvonen: The Heat Pump Market, Its Market Drivers and How to Have an Impact on Them in Finland, 12th IEA Heat Pump Conference 2017

[11] Yle: https://yle.fi/uutiset/3-9869733

[12] NIBE: Annual Report 2016

[13] Suomen lämpöpumppuyhdistys ry (SULPU)

[14] Tilastokeskus: http://www.stat.fi/til/ras/2016/09/ras_2016_09_2016-11-25_kat_001_fi.html

[15] Suomen lämpöpumppuyhdistys (SULPU): https://www.sulpu.fi/uutiset/-/asset_publisher/WD1ExS3CMra3/content/lampopumppujen-myynti-kiihtyy?redirect=https%3A%2F%2Fwww.sulpu.fi%2Fuutiset%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_WD1ExS3CMra3%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_pos%3D1%26p_p_col_count%3D2

[16] Infiniti Research Limited: Global Heat Pump Market 2016-2020. Seale & Associates: Global HVAC/R Industry: Trends and M&A Update.

Share