Pohjoismaissa yrityskaupat kasvussa vastoin trendiä muualla maailmassa

Kirjoittanut: Matias Pönniö 30.1.2018 11:36

Tässä katsauksessa käsitellään 2016 ja 2017 toisen vuosipuoliskojen aikana julkistettujen yrityskauppojen määrän kehitystä, joissa ostettava yritys toimii Pohjoismaissa. Tarkastelussa ovat siis yrityskaupat, joissa kohdeyritys on rekisteröity näihin maihin. Mukana ovat kaikki julkistetut yrityskaupat, jolloin pienimmät julkistamattomat kaupat jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle.

Vuoden 2017 toisella puoliskolla Pohjoismaissa julkistettiin yhteensä 866 yrityskauppaa, joka on melkein 20 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 vastaavana ajanjaksona. Samalla ajanjaksolla Suomeen kohdistuneiden, julkistettujen kauppojen lukumäärä kasvoi 189 kappaleesta 215 kappaleeseen, eli hieman alle 14 prosenttia. Sekä Suomessa, Ruotsissa, että Tanskassa kauppojen määrä kasvoi. Ruotsin osuus on 376 kappaleella selvästi suurin, 43 %. Yrityskauppojen kasvu Suomessa näkyy myös Suomen vahvalla noin 25 %:in osuudella kaikista Pohjoismaihin kohdistuneista yrityskaupoista, mikä tekee Suomesta Pohjoismaiden toiseksi suurimman yritysostojen kohdemaan. On huomionarvoista, että viime vuosien trendi jatkuu, ja Suomesta ostetaan enemmän yrityksiä kuin suomalaiset yritykset ostavat ulkomailta. Suomi on ollut jo pidempään nettomyyjän asemassa, joskin ero yrityskauppojen määrässä aikaisempaan tarkasteluperiodiin on kaventunut. Maailmanlaajuisesti julkistettujen yrityskauppojen määrä jatkoi putoamista, tällä kerralla alle prosentin viime vuodesta, eli noin 100 kappaletta[1].

 Kuvio 1 – Julkistettujen yrityskauppojen määrät, joissa ostettava yritys toimii Suomessa tai muussa Pohjoismaassa (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Euroissa mitattuna Pohjoismaihin kohdistuneiden yritysostojen arvo on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Tämän vuoden korkeampi arvo koostuu suurilta osin monesta yli miljardin euron arvoisesta yrityskaupasta, joista suurimpien kauppojen kohdeyrityksinä olivat Maersk Olie og Gas A/S (6,3 mrd. euroa) ja Nets A/S (4,4 mrd. euroa) (ostajat Total SA ja Evergood 5 AS). Esimerkiksi kymmenen suurimman yrityskaupan kokonaisarvo oli lähes 26 miljardia euroa ajanjaksolla (H2 2017), mikä on jo kokonaisarvoltaan enemmän kuin mitä kaikkien yrityskauppojen kokonaisarvo on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana, lukuun ottamatta 2016 vuoden ensimmäistä puoliskoa (kts. Kuvio 2). Lisäksi Euroopassa ja Pohjoismaissa osakkeiden arvostustasot ovat korkealla tasolla, mikä on voinut vaikuttaa myös kasvuun listautumisissa ja pääoman korotuksissa (ks. kuviot jäljempänä).

Kaikista julkistetuista yrityskaupoista ei ole kauppahintoja saatavilla, joten kokonaisarvot ovat osittain suuntaa antavia. Kuitenkin, suurimpien järjestelyiden osalta kauppahinnat löytyvät, joten kauppahinnoiltaan julkistamattomien yritysostojen vaikutus jää pienehköksi.

Kuvio 2 – Pohjoismaihin kohdistuneiden julkistettujen yritysostojen kokonaisarvot ja -määrät puolivuosittain 2015-2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Vuosi 2017 oli kokonaisuudessaan vahva ja mitä todennäköisimmin vuodesta 2018 on tulossa suhteellisen hyvä. Vahvistuvasta talouskasvusta merkkeinä ovat olleet muun muassa Euroopan keskuspankin ja FED:n viimeisen vuoden aikana nostamat euroalueen vuoden 2017 BKT:n kasvun ennusteet ylöspäin. Vuonna 2017 koettiin siis nopea vahvistuminen taloussuhdanteessa. Kotimarkkinakysynnässä oli selviä piristymisen merkkejä. Lisäksi maailmantalouden hyvä vire antoi tukea ulkomaankaupalle sekä yritysten investointinäkymille. Luonnollisesti matalalla korkotasollakin on ollut osansa etenkin investointiaktivisuuden mahdollistamisen osalta. Mielenkiintoista menneessä vuodessa oli myös euron vahvistuminen suhteessa kaikkia muita päävaluuttoja kohtaan, minkä voi olettaa vaikuttavan Suomeen kohdistuvien yrityskauppojen määrään, varsinkin euroalueen ulkopuolelta.

Viime vuoden voimakkaan maailmantalouden kasvun ei odoteta jatkuvan kovin pitkään nykytasolla. Todennäköisesti USA:sta alkavan suhdannekäänteen hidastava vaikutus tuntuu myös Euroopassa, mutta ei välttämättä vielä tänä vuonna. Yrityskauppa-aktiviteettiin epävarmuustekijöinä voi vaikuttaa myös kiristyvä rahapolitiikka sekä euroalueella kuin myös Britanniassa. Esimerkiksi EKP:n joulukuun kokouksessa päätettiin ohjauskoron pitämisestä ennallaan sekä vahvistus arvopaperiostojen kuukausittaisesta leikkaamisesta entisestä 60 miljardista nykyiseen 30 miljardiin euroon. Inderes arvelee, että velkakirjaostot lopetettaisiin syyskuun 2018 jälkeen, milloin ensimmäistä kertaa päästäisiin nostamaan ohjauskorkoa nykyiseltä nollatasolta[2]. Osa analytiikkapalveluja tarjoavista tahoista kuitenkin odottaa elvytyksen jatkuvan aina 2019 puoleenväliin.

Lisäksi poliittiset jännitteet vaikuttivat markkinakehitykseen ja tulevat vaikuttamaan myös tänä vuonna. Brexit-neuvottelujen eteneminen sekä Saksan syksyiset parlamenttivaalit loivat epävarmuutta markkinoilla. Maaliskuun Italian parlamenttivaalit on yksi alkaneen vuoden merkittävimmistä riskeistä euroalueen poliittiselle vakaudelle. Globaaleilla markkinoilla Kiinan pitkälle mennyt velkaantuminen sekä Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden ylikuumentuminen puolestaan luovat epävakautta ja kysymysmerkkejä markkinoille lähivuosina[3].

Vuoden 2017 toisen puoliskon suurin yrityskauppajulkistus Pohjoismaissa oli Total SA:n ostotarjous Maersk Olie og Gas A/S:n koko osakekannasta. Alla olevassa taulukossa on esitetty Pohjoismaiden suurimmat, 250 miljoonaa euroa ylittävät, yrityskauppajulkistukset 2017 toisen vuosipuoliskon aikana. 

Taulukko1 – Arvoltaan suurimmat julkistetut yrityskaupat vuoden 2017 toisella puoliskolla (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Pohjoismaissa julkistettujen yrityskauppojen määrässä kasvua usealla toimialalla

Lisääntyneen yrityskauppa-aktiviteetin myötä Pohjoismaissa kasvua yritysostoissa on näkynyt usealla toimialalla. Suurta laskua on ollut tuskin millään toimialalla, esimerkkeinä laskevista yrityskauppojen määristä ovat valmistusteollisuus, jossa julkistettujen kauppojen määrä putosi 181:stä 169:än yrityskauppaan, sekä kuljetus- ja varastointialalla, jossa määrä putosi 30:sta 28:an yrityskauppaan.

Vuoden 2016 toiseen puoliskoon verrattuna kasvua on ollut etenkin rakentamisessa, informaatiossa ja viestinnässä (ml. IT), ammatillisessa, tieteellisessä ja teknisessä toiminnassa (mm. lakimies-, arkkitehti- ja insinööripalvelut, sekä muut palvelut liike-elämälle), kiinteistöalalla sekä tukku- ja vähittäiskaupassa[4]. 

Kuvio 3 – Julkistettujen yrityskauppojen määrät Pohjoismaissa H2 2016 ja H2 2017, joissa ostettu yritys toimii alla esitetyillä toimialoilla (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Esimerkkejä Pohjoismaissa vuoden 2017 toisella puoliskolla julkistetuista yrityskaupoista yllä esitetyillä toimialoilla ovat (kohdeyritys – ostaja, julkistuksen päivämäärä):

  • KotiSun Group Oy – MBO Team – Finland, 19.12.2017 (rakentaminen)
  • Bambora Top Holding AB – Ingenico Group SA, 20.07.2017 (informaatio ja viestintä)
  • Kiinteistö Oy Espoon Keilalahden ABCD-talot – Deutsche Asset Management International Gmbh, 29.11.2017 (kiinteistöalan toiminta)
  • Muuto A/S – Knoll Inc., 12.12.2017 (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta)
  • Orton Oy – Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, 20.11.2017 (terveys- ja sosiaalipalvelut)
  • Stark Group A/S – Lone Star Global Acquisitions Ltd, 10.11.2017 (tukku- ja vähittäiskauppa)

Toimialoja, joilla on vähemmän yrityskauppa-aktiviteettia kuin yllä mainituilla, mutta hyvää kauppojen lukumäärän kasvua ovat olleet: hallinto- ja tukipalvelutoiminta, taiteet, viihde ja virkistys, sekä sähkö- kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta. 

Suomessa kasvua etenkin terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä rakentamisessa – laskua muun muassa majoitus- ja ravitsemistoiminnassa

 Kuvio 4 – Julkistettujen yrityskauppojen määrät Suomessa H2 2016 ja H2 2017, joissa ostettava yritys toimii alla esitetyillä toimialoilla (kuviossa 4 nousevia toimialoja, kuviossa 5 laskevia) (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Suomeen kohdistuneiden yritysostojen osalta kasvua on ollut Pohjoismaisen linjan mukaisesti rakennustoiminnassa, sekä informaatiossa ja viestinnässä. Mielenkiintoista on ollut sosiaali- ja terveysalan yrityskauppojen määrän kasvu Suomessa, mitä selittänee tulevan sote-uudistuksen lähestyminen. Pohjoismaissa terveys- ja sosiaalialan yrityskauppojen kasvua selittää juuri Suomessa ollut kasvu eikä muissa Pohjoismaissa toimiala ole muuttunut yrityskauppojen määrällä mitattuna.  Esimerkkejä Suomessa vuoden 2017 toisella puoliskolla julkistetuista yrityskaupoista yllä esitetyillä toimialoilla ovat (kohdeyritys – ostaja, julkistuksen päivämäärä):

  • Eltel AB’s railway business operations in Finland – Graniittirakennus Kallio Oy, 15.11.2017 (rakentaminen)
  • Affecto Oyj – CGI Nordic Investments Ltd, 22.08.2017 (informaatio ja viestintä)
  • Orava Asuntorahasto Oyj – Investors House Oyj, 21.08.2017 (kiinteistöalan toiminta)
  • Ekonovia Ab Oy’s accounting and payroll operations – Nooga Oy Ab, 06.07.2017 (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta)
  • Job Services One Oy – Smile Henkilöstöpalvelut Oy, 01.07.2017 (hallinto- ja tukipalvelutoiminta)
  • Sataman Röntgen Oy – Pihlajalinna Terveys Oy, 06.07.2017 (terveys- ja sosiaalipalvelut)

Kuvio 5

Samoin kuin Pohjoismaissa, määrät eivät monen toimialan osalta ole pudonneet merkittävästi.  Suurin lasku on ollut majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, kuljetuksessa ja varastoinnissa sekä tukku- ja vähittäiskauppaa palvelevassa toiminnassa. Huomion arvoista on ollut tukku- ja vähittäiskauppa-alan laskeneva yrityskauppojen määrä Suomessa etenkin, kun muissa Pohjoismaissa toimialaa koskevat yrityskauppojen määrät edellisvuosien yrityskauppojen määrästä on kasvanut merkittävästi.

Yrityskauppojen määrä tarkasteluperiodilla (H2 2016-H2 2017) on kasvanut 26 yrityskaupalla, minkä vuoksi usealla toimialalla yrityskauppojen määrä on kasvanut usealla ostolla tai toimialalla yritysostojen määrän kehitys on ollut melko vakaata. Siksi lähes ainoastaan yllä mainitut toimialat ovat laskeneet vuoden 2016 toisen puoliskon tasosta. On myös kuitenkin huomioitava, että pelkästään Suomea tarkastellessa osalla toimialoista julkistettujen yrityskauppojen määrä jää vähäiseksi.

Pohjoismaisten yhtiöiden julkistamat yritysostot kasvussa – Suomessa kehitys ollut merkittävää

Vuoden 2017 toisella puoliskolla Pohjoismaiset yritykset julkistivat 876 yrityskauppaa, jossa on kasvua 119 kappaletta viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Suomalaisten yrityksien vastaava luku oli 207, joka on 36 yrityskauppaa enemmän kuin edellisellä vastaavalla ajanjaksolla (171). Verrattuna Pohjoismaihin kohdistuneiden yrityskauppojen määriin (ks. kuvio alussa), on huomionarvoista, että muiden Pohjoismaiden trendin vastaisesti Suomesta ostetaan enemmän yrityksiä kuin suomalaiset yritykset ostavat ulkomailta. Sekä vuoden 2016 että 2017 toisilla puoliskoilla Suomi on ollut nettomyyjän asemassa, kahdeksallatoista ja kahdeksalla yrityskaupalla. Tosin ero on kaventunut ja Suomi on nyt lähellä pääsyä pois nettomyyjän asemasta. Vaikka Pohjoismaissa trendi on vastakkainen, on ero siitä, kuinka paljon pohjoismaalaiset yritykset ostavat ulkomailta suhteessa kuinka Pohjoismaista ostetaan yrityksiä kaventunut kahdestakymmennestäneljästä kymmeneen yrityskauppaan. 

Kuvio 6 – Julkistettujen yrityskauppojen määrät, joissa ostava yritys toimii Pohjoismaissa ja/tai Suomessa H2 2016 ja H2 2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

Useimmissa tapauksissa Pohjoismaalaisen yrityksen ostaja on toinen Pohjoismaihin rekisteröitynyt yritys. Pohjoismaat poislukien suurin osa yrityskaupoista on kohdistunut Yhdysvaltoihin (US), Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (UK) ja Saksaan (DE).

Esimerkkejä Pohjoismaiden ulkopuolelle kohdistuneista vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla julkistetuista yrityskaupoista ovat (kohdeyritys – ostaja, julkistuksen päivämäärä):

  • Marine Acquisition Corporation – Dometic Group AB, 22.11.2017
  • Ullink SAS – Itiviti AB, 28.11.2017
  • Clyde Space Ltd – Aac Microtec AB, 21.12.2017
  • Blue Diamond Industries LLC – Hexatronic Group AB, 04.12.2017
  • City Time SL – Pandora A/S, 08.08.2017

Ostettavan yrityksen mukaiset toimialat, joissa on näkynyt suurinta kasvua ovat rakentaminen, informaatio ja viestintä ml. IT-ala, kiinteistöalan toiminta, terveys- ja sosiaalipalvelut, sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Julkistettujen Pohjoismaihin rekisteröityneiden yritysten yritysostojen arvo on kasvanut vuoden 2017 toisen puoliskon aikana vastaavasta 2016 toisen puoliskon määrästä. Verrattuna Pohjoismaihin kohdistuneisiin yrityskauppohin ovat volyymit määrällisesti lähellä toisiaan, mutta kokonaisarvot ovat suurempia vuoden 2016 toista puoliskoa lukuun ottamatta. Tämä kielii siitä, että Pohjoismaalaiset yhtiöt ovat ostaneet kooltaan suurempia yrityksiä kuin mitä Pohjoismaista on ostettu. 

Kuvio 7 – Julkistettujen yrityskauppojen kokonaisarvot ja -määrät, joissa Pohjoismaalainen yritys on ostaja, puolivuosittain 2015-2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

 

Listautumisissa ja pääoman korotuksissa vakaata kasvua Pohjoismaissa ja Suomessa 

Pörssilistautumisten ja pääoman korotuksien määrissä Pohjoismaissa näkyy selvä kasvutrendi vuoden 2014 toisesta puoliskosta lähtien. Korkein piikki koettiin 2017 vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta loppuvuoden listautumisten määrä oli myös aikaisempia vuosia korkeammalla tasolla. Osakkeiden arvostustasot ovat korkealla, jolla voi olla vaikutusta listautumismääriin, esimerkiksi pääomasijoittajat irtautuvat yhtiöistä listautumisen kautta. Sijoittajien mielenkiinto listautumisanteja kohtaan on myös ollut korkea. Se voi kieliä hyvää tuottoa tarjoavien vaihtoehtoisten sijoituskohteiden vähyydestä, joka lisää erityisesti instituutiosijoittajien aktiviteettia. Useimmat listautumisista ovatkin päätyneet ylimerkintään, joista viimeisimpien esimerkkien joukosta voidaan mainita Efecte ja Terveystalo.[5]

Kuvio 8 – Julkistettujen pörssilistautumisten ja pääoman korotuksien määrät (julkistuspäivämäärän mukaan), joissa yritys toimii Pohjoismaissa ja/tai Suomessa H2 2016 ja H2 2017 (Zephyr, Bureau Van Dijk)

 

 

Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista

Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta yrityskauppa- tai arvonkasvupalveluihin tällä tai jollakin toisella toimialalla niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.

[1] Zephyr M&A database (Bureau Van Dijk, 2018).

[2] https://www.inderes.fi/talousteemat-2018-piste-euroalueen-velkakirjaostoille-haamottaa

[3] https://e-markets.nordea.com/#!/article/42454/blogi-usa-ylikuumenee

[4] https://www.stat.fi/meta/luokitukset/toimiala/001-2008/index.html

[5] https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/listautuvan-efecten-anti-ylimerkittiin-6690669;

https://www.arvopaperi.fi/kaikki_uutiset/terveystalolle-yli-12-000-omistajaa-piensijoittajille-taattiin-976-euron-osakkeet-6681695

Share