Yrityskauppa- ja toimialakatsaus – Turva-alan suuriin muutoksiin valmistaudutaan yrityskaupoilla

Kirjoittanut: Erkki Hietalahti 10.4.2017 15:27

Tässä katsauksessa käsitellään turvallisuuspalveluihin ja turvatekniikkaan liittyviä yritysjärjestelyjä, sekä esitetään näkemyksemme niiden päämotiiveista, toimialan kehityksestä ja mahdollisuuksista.

Turvallisuus toimialana on suuressa mullistuksessa, jonka ajureina toimivat pilvipalvelut ja esineiden internet. Tulevaisuudessa on yhä helpompi hoitaa vartiointia keskitetystä valvomosta, josta on varmistetut yhteydet kameroihin, lukkoihin, palohälyttimiin, ynnä muihin kiinteistön laitteisiin. Kiinteistöjen automaation lisääntyminen ja uusi tekniikka, joka vähentää paikalla tarvittavaa henkilöstöä, kasvattaa huomattavasti dataturvallisuuden merkitystä. Tämä tuo myös uusia toimijoita toimialalle, joka hakee uusia rajojaan. Euroopan turvallisuusalan kokoa tarkastellessa on huomioitava, että eri lähteiden arvioissa on hyvinkin suuria vaihteluita, joka voi myös indikoida toimialan rajojen epämääräisyyttä. Suuret vaihtelut on todettu myös Euroopan Komissiolle toimitetussa raportissa, joka valmistui kesällä 2015.[1] Sen mukaan turvallisuusalan liikevaihto Euroopan Unionissa (EU-28) oli 191 miljardia euroa ja se työllisti noin 2,3 miljoonaa henkilöä. Vastaavat luvut ilman puolustussektorin tuotteita ja palveluita ovat 153 miljardia euroa ja 2 miljoonaa henkilöä.

Euroopan Unionin turvallisuusalan arvioitu työllisyys ja liikevaihto (Ecorys)

Euroopan turvallisuusalan palvelutoimijoiden mukaan Suomessa yksityisen turvallisuusalan liikevaihto oli 580 miljoonaa euroa vuonna 2013, josta yleisen vartioinnin osuus oli 56 %, arvokuljetusten 10 %, kamera- ja etävalvonnan 5 % sekä teknologiaan ja laitteisiin liittyvien palveluiden 26 %.[2] Kolmen suurimman toimijan osuus alan liikevaihdosta oli 49 %. Suomen osuus Euroopan yksityisestä turvallisuusalasta (34,6 miljardia euroa vuonna 2013) oli 1,7 %.[3] Ala työllisti Suomessa 15 939 ja koko Euroopassa noin 2 miljoonaa turvamiestä ja vartijaa. Euroopassa kolmen suurimman osuus alan liikevaihdosta oli 53 %. Euroopan toimialan liikevaihdosta noin 20 % koostui teknologiaan liittyvistä ratkaisuista, 40 % miehitetyistä vartiointiratkaisuista ja 28 % aiempiin liittyvistä yhdistetyistä ratkaisuista. Euroopassa alalla toimi 41 300 yritystä ja vastaavasti Suomessa 226. Sekä Suomessa että Euroopassa yksityisen turvallisuusalan toimeksiannoista noin 80 prosenttia kohdistui yksityiseen sektoriin – loput julkiseen sektoriin.

MarketLinen mukaan globaali turvallisuuspalveluiden markkina oli arvoltaan 208 miljardia euroa vuonna 2016.[4] Markkina on pääasiallisesti jaettu miehitettyihin ja IT-turvallisuuspalveluihin (ts. kyberturvallisuuspalveluihin), joiden osuudet olivat 64,6 ja 35,4 %. Vuoteen 2021 asti markkinan odotetaan kasvavan keskimäärin 5,6 % vuosittain. Miehitetyt turvallisuuspalvelut käsittävät kaiken luvanvaraisen henkilöiden toimesta toteutetun välittömästi (fyysisesti/henkilökohtaisesti) turvallisuuteen liittyvän toiminnan, mukaan lukien vartioinnin, sekä järjestyksen- ja etävalvonnan. IT- eli kyberturvallisuuspalvelut käsittävät laajalti tietoturvaan liittyvät eri palvelut, muun muassa tietoverkon tarkastukset ja kartoitukset, palomuureihin liittyvät palvelut sekä haavoittuvuuksien arvioinnin ja hallinnan.[5]

Turvallisuuspalveluiden markkinan jako (Global Security Services, MarketLine)

Koko turvallisuuspalveluiden kysynnän kasvua on ajanut etenkin IT-turvallisuuspalveluiden nopea kasvu viime vuosina. Sen merkitys tulee myös korostumaan tulevien vuosien aikana. Vauhdilla digitalisoituvassa ja teknistyvässä maailmassa korkeampaa lisäarvoa ja kustannustehokkuutta tarjoavien ja henkilökohtaista turvallisuuspalvelua korvaavien ja parantavien IT-turvallisuuspalveluiden kysyntä tulee edelleen kasvamaan keskimääräistä nopeammin. Miehitetyissä turvallisuuspalveluissa toimivan henkilöstömäärän (31,6 miljoonaa maailmanlaajuisesti) ennakoidaan kasvavan keskimäärin 1,1 % vuosittain 2016-2021. Tässä segmentissä erityisesti laadukkaan työvoiman hankintaan ja pysyvyyteen liittyvät seikat korostuvat.

Turvallisuuspalvelut voidaan edelleen jakaa tarkemmalla tasolla, josta hyvä esimerkki on maailman suurimpiin turvallisuuspalveluiden toimijoihin lukeutuvan G4S:n palvelujako liiketoimintasegmenteittäin (katso kuva alla, FM=facility management, toimitilajohtaminen).

G4S palvelujako liiketoimintasegmenteittäin ja osuudet liikevaihdosta 2015 (December 2016 Investor Presentation, G4S)

G4S:n lailla muut suuret toimijat tarjoavat myös turvatekniikkaan ja -järjestelmiin liittyviä ratkaisuja (esim. Avarn Security Suomessa). Turvallisuuslaitteiden (security equipment) maailmanlaajuinen markkina on arvoltaan noin 100 miljardia euroa, jonka odotetaan kasvavan keskimäärin 6,8 % vuosittain vuoteen 2018 saakka.[6] Näihin lukeutuvat elektroniset ja mekaaniset turvajärjestelmät, -laitteet, kattaen muun muassa murtohälytysjärjestelmät, kulun- ja kameravalvonnan sekä lukitusjärjestelmät. Elektronisten turvajärjestelmien odotetaan kasvavan mekaanisia nopeammin tulevien vuosien aikana.

Turvallisuuspalveluiden markkina Euroopan ulkopuolella on fragmentoitunut. MarketLinen mukaan vuonna 2016 neljän suurimman toimijan osuus globaalista markkinasta oli 11,4 prosenttia.

Suurimpien toimijoiden osuudet globaalista turvallisuuspalveluiden markkinasta vuonna 2016, arvio (Global Security Services, MarketLine)

Pienten ja keskisuurten yritysten osuus turvallisuuspalveluiden globaalista markkinasta on merkittävä, joka selviää myös esim. BSIA:n vuosikatsauksesta ja sen jäsenten määrän jakautumisesta kokoluokittain[7]. Ecorysin mukaan EU:ssa merkittävä osuus turvallisuusalalla toimivista yrityksistä on kokoluokaltaan alle 250 henkilöä työllistäviä.

Tällä hetkellä turvallisuuspalveluiden suurin maantieteellinen markkina on Pohjois-Amerikka, jota seuraavat Aasian ja Tyynenmeren alue sekä Länsi-Eurooppa.[8] Nopeinta kasvua ennustetaan Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä Latinalaiseen Amerikkaan. Aasian ja Tyynenmeren alue ohittanee Pohjois-Amerikan kärkipaikalla ja Latinalainen Amerikka Euroopan kolmanneksi suurimpana markkina-alueena jo ensi vuonna. Länsi- ja Itä-Eurooppaan ennustetaan maltillista kasvua vuoteen 2023 asti. Pohjois-Amerikan ja Afrikan sekä Lähi-Idän markkinat kasvanevat hieman Eurooppaa nopeammin. Myös turvatekniikassa Aasian ja Tyynenmeren alueelle sekä Keski- ja Etelä-Amerikkaan ennustetaan nopeinta kasvua tulevien vuosien aikana.

Turvallisuuspalveluiden globaalin markkinan jakautuminen maantieteellisesti, miljoonaa dollaria, pl. asuinturvallisuus (residential security) (Integrated Report 2015, G4S)

Pitkäaikaisena turvallisuuspalveluiden kasvuajurina toimii etenkin BKT:n kehitys, sillä turvallisuuspalvelut kytkeytyvät jossain muodossa lähes joka toimialaan. Aasian ja Tyynenmeren alue sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikka kasvavat Eurooppaa nopeammin, joka heijastuu turvallisuuspalveluiden maantieteellisiin kasvuennusteisiin. EU:n BKT:n reaalikasvuennusteet sekä vuodelle 2017 että 2018 ovat 1,8 %.[9] Teknologian kehittyminen ajaa etenkin IT-turvallisuuspalveluiden markkinaa ja mahdollistaa uusia palveluita. Varsinkin kehittyneissä talouksissa IT-turvallisuuspalvelut tulevat suurilta osin vastaamaan turvallisuuspalveluiden markkinan kasvusta. Myös turvatekniikassa teknologian kehittyminen toimii kasvuajurina.

Turvallisuuspalveluiden kysyntään vaikuttavia muita megatrendejä ovat kasvava turvattomuuden tunne ja turvallisuuden tavoittelu. Turvallisuuden tavoitteluun käytetään jatkuvasti enemmän rahaa. Kansainvälinen terrorismi ja pakolaiskriisit ympäri maailmaa ovat lisänneet turvallisuuspalveluiden kysyntää. Hyvä esimerkki on pakolaisaalto Eurooppaan, jonka aikana monen maan viranomaisresurssien riittävyys on ollut koetuksella. Tähän kytkeytyy myös julkisen sektorin mahdolliset turvallisuuspalveluiden ulkoistamiset yksityisille toimijoille julkisen sektorin kustannus- ja tehostamispaineiden alla (esim. vartijoiden toimenkuvien laajentaminen, pysäköinninvalvonta, vankikuljetukset ja putkavartiointi/turvasäilövartiointi). Suomessa julkisen sektorin kustannuspaineen esimerkkinä voidaan mainita poliisien resurssien riittämättömyys nykybudjetilla. On kuitenkin muistettava, että laajemman skaalan julkisen sektorin turvallisuuspalveluiden ulkoistamiset yksityiselle sektorille vaativat lainsäädännön muutoksia ja prosessi on usein hidas.

Lisäksi turvallisuuspalveluihin vaikuttavia kasvuajureita ovat ilmastonmuutos, taloudellinen vakaus ja geopoliittiset jännitteet (esim. Ukrainan sota). Ilmastonmuutos aiheuttaa taloudellista epävakautta ja jännitteitä, lisäksi sen vaikutukset ovat usein suurimmat maailman köyhimmillä alueilla. Tämä luo kehittymisalustaa terroristijärjestöille. Myös kyberrikollisuus on kasvanut viime vuosina merkittävästi (katso kuva alla) ja nopeasti teknologisoituvassa maailmassa sen merkitys tuskin tulee vähenemään.

Euroopan kyberturvallisuuspalveluiden markkinan koko sekä globaalit havaitut kyberuhat ja kyberturvallisuusbudjetit (Capital Markets Day 2016, Nixu Oyj)

Ottaen huomioon turvallisuusalan kytkeytyneisyys lähes joka toimialaan ja toimialan fragmentoituneisuus, on turvallisuuspalveluissa ja -tuotteissa laajaa keskittymispotentiaalia usean tuote- ja palvelukategorian kohdalla. Turvallisuusratkaisut kytkeytyvät myös toimitilajohtamiseen, jossa suurimmat toimijat näkevät kokonaisjärjestelmien ja -palveluiden tarjoamisen – turvallisuus mukaan lukien – houkuttelevana markkinana, jossa päästään osaksi jatkuvia toistuvaistulovirtoja.

Suuret keskittyvät laajoihin palvelukokonaisuuksiin

Suurimmat turvallisuusalan toimijat pyrkivät laajentamaan palvelutarjontaa muihin kiinteistöihin liittyviin palveluihin, kuten elinkaaripalveluihin ja erilaisiin skaalautuviin ja pitkäaikaisiin toistuvaistuloa tuottaviin palveluihin. Toimitilajohtamisen palveluihin tähtäävät myös monet muut toimijat lähellä olevilta toimialoilta.

Markkina on vasta muotoutumassa, eikä suinkaan ole selvä asia mikä toiminnan muoto on kilpailukykyisin silloin, kun tarjotaan kiinteistön omistajille elinkaaripalveluita. Todennäköisesti tilaa löytyy myös hyvin fokusoituneille ja tehokkaille kapean osa-alueen toimijoille sekä IT-turvallisuudessa että muissa segmenteissä.

Hyvä esimerkki tuote- ja palveluportfolion sekä kokonaisratkaisutarjonnan vahvistamisesta on Johnson Controlsin ja Tycon sulautuminen syksyllä 2016, nykyisin Johnson Controls International Plc. Johnson Controls kuuluu maailman johtaviin yrityksiin rakennusten ohjaus-, hallintajärjestelmissä, HVAC-laitteissa ja energian varastoinnin teknologioissa. Tyco on maailman johtavia yrityksiä palo-, turvallisuus- ja valvontalaitteistoissa. Yhdistymisen seurauksena uusi yritys pystyy tarjoamaan laajemmalla skaalalla toimitilajohtamiseen liittyviä kokonaisratkaisuja ja pyrkii kasvattamaan osuuttaan älykkäiden toimitilajärjestelmien markkinasta.[10] Uudesta yhtiöstä eriytettiin lisäksi Adient, joka keskittyy ajoneuvojen istuimiin ja niihin liittyviin ratkaisuihin.

Mielenkiintoinen esimerkki pienemmän skaalan toimijasta on Marlowe Plc, joka toimii Iso-Britanniassa ja keskittyy pääosin paloturvallisuusjärjestelmiin sekä myös vedenkäsittelyjärjestelmiin. Tämän ja edellisvuoden aikana se on tehnyt lukuisia yritysostoja erityisesti vahvistaen asemaansa paloturvallisuusjärjestelmissä:

Esimerkiksi Swift (Fire & Security (Group) Ltd) yritysoston yhteydessä Marlowe:n perusteluihin lukeutuivat houkuttelevat vuosittaiset palveluiden toistuvaistulovirrat ja niiden kasvattaminen. Lisäksi Marlowe on perustellut yritysostojaan pyrkimyksellä kasvattaa markkinaosuuttaan konsolidoimalla Iso-Britannian paloturvallisuuteen liittyvää toimintaa.

Nämä kaksi esimerkkiä valottavat turvallisuusalan kehitystä. Suuremmilla toimijoilla on resurssiensa osalta mahdollisuuksia lähteä kilpailemaan toden teolla ulkoistettuun kokonaispalvelumarkkinaan pienempien toimijoiden vahvistaessa osaamistaan kapeammilla tuote- ja palvelualueilla. On kuitenkin vielä osittain kysymysmerkki, miten tuottoisaa kokonaispalvelumarkkina tällä hetkellä on, sillä siinä tulisi syntyä säästöjä asiakkaille (esim. kiinteistöjen omistajille), jotta he näkevät sen kannattavana.

Viimeaikaisia esimerkkejä toteutuneista kaupoista, joissa ostaja tai myyjä toimii Pohjoismaissa ja turvallisuusalalla, ovat muun muassa (ostaja/myyjä, toteutunut):

Viimeaikaisia esimerkkejä kybertuvallisuuspalveluissa toteutuneista kaupoista (Nixu Yhtiöraportti 3/2017, Inderes Oy)

Lisää tietoa yritysjärjestely- ja arvonkasvumahdollisuuksista

Mikäli olet kiinnostunut yksityiskohtaisemmasta tiedosta liittyen yrityskauppa- tai arvonkasvupalveluihin tällä tai jollakin toisella toimialalla niin tarjoamme maksuttoman henkilökohtaisen tietoiskun.

[1] Ecorys: Study on the development of statistical data on the European security technological and industrial base (katso sivu 7). https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/homeaffairs/files/e-library/documents/policies/security/reference-documents/docs/security_statistics_-_final_report_en.pdf

[2] Confederation of European Security Services (CoESS): Private Security Services in Europe

[3] EU-28 sekä Bosnia ja Hertsegovina, Makedonia, Norja, Serbia, Sveitsi ja Turkki.

[4] MarketLine: Global Security Services

[5] Katso esimerkiksi: https://www.silverskin.com/

[6] The Freedonia Group: World Security Services

[7] British Secutiry Industry Association (BSIA): Annual Review 2015/16, sivu 17.

[8] G4S, Freedonia: World Security Services, November 2014

[9] Euroopan Komissio talvi 2017

[10] http://www.johnsoncontrols.com/merger

Share